Lumpo

Kylä Lumpo sijaitsee Lumparn-lahden ja Kasberget-kallion juurella. Kasberget on Lumparlandin korkein kallio, noin 60 metriä ja on suippomuotonsa takia varmaan ollut hyvä maamerkki Lumparnin merenkulkijoille. Joidenkin teorioiden mukaan Lumparland olisi saanut nimensä merenkulkijoilta nimenomaan Lumpon maamerimerkistä.

Lumpossa on vain kolme vanhaa tilaa. Vuonna 1537 kylä mainitaan ensimmäistä kertaa veroluettelossa. Sen mukaan silloin ja myös vuonna 1571, kylä oli köyhä.

Vielä vuonna 1661 tilanne oli sama. Ihmiset kalastivat ja omistivat pieniä humalatiloja.

1600-luvulla tiloja jätettiin autioiksi moneen kertaan. 1700-luvulla tilanne vakiintui ja kun ahvenanmaalaiset palasivat Ison Vihan sodasta, tiloja ei enää jätetty autioksi. 

Talonpoikaispurjehdus, höyrylaivasatama ja telakka

Talonpoikaispurjehduksen aikana 1800-luvun puolessavälissä talous vahvistui vuosi vuodelta. Laivoja rakennettiin ja kunnostettiin Vanavikenissä, tai Norrvikenissä, niin kun paikkaa nykyään kutsutaan. Vanavikenissä Lumparbyvarustaja J.E. Rosenberg rakensi ainakin kuunarin Akmen. Myös Lumpon kylällä oli oma laivan pääisäntä, talonpoika ja lautakuntamies Per Mattsson (1810-1887) Pellaksen tilalta. Hän oli laivan pääisänta mm prikille Astrea. 1870-luvulla useampi Lumparlandin pursiveneistä oli talvisäilössä Vanavikenissä.

Ne höyrylaivat, jotka liikennöivät saaristossa saapuivat säännöllisesti Lumpoon 1800-luvusta aina 1920-luvulle asti. Mainita voi ainakin Skärgården I ja Mariehamn II. Vielä tänäkin päivänä voi nähdä jäännöksiä höyrylaivasillasta ja telakan köysisillasta. Myös piikiveä voi löytää, tätä käytettiin laivoissa painolastina.

Luola

Kirjassa ”Beskrivning över Åland” kirjailijalta Radloff (1795), mainitaan luola Lumparlandissa. ”…eräs luola oli 8 kyynärää pitkä, 4 kyynärää leveä ja 4 kyynärää korkea, löytyy kalliolla Lumpon niemellä Lumparlandin Capellissa”. Kallio kutsutaan Kasbergetiksi. Suullisen kertoman mukaan luola olisi sijainnut kallion kaakkoispuolella, mutta sitä ei lukuisista etsinnöistä huolimatta ole nykyaikana löydetty. Oletettavasti luola on sortunut ja tämän takia ei enää löydy. Mutta sitä ei tiedä kukaan…

Kolera ja ranskalaisia sotilashautoja Bomarsundin ajalta

Lumpon asukkailla oli lyhyt merimatka Bomarsundiin ja heillä oli varmasti yhteydet linnoitukseen tai Skarpansiin, joka oli kaupunkiomainen yhteisö linnoituksen juurella. Samoihin aikoihin, kun ranskalaiset ja englantilaiset joukot miehittivät ja räjäyttivät Bomarsundin linnoitusta, Kriminsodassa elokuussa 1854, yhdeksän ihmistä kuoli koleraan Lumparlandissa. Näistä yhdeksästä ainakin neljä oli Lumposta. Lumpon niemessä löytyy ranskalaisia sotilashautoja Bomarsundin ajoilta.

Henkilöitä kylässä

Lumparlandin ensimmäinen taksiauto oli Lumpossa. Taksinomistaja Viktor Nylund (s. 1903) opetti myös seudun väkeä ajamaan autoa. Moni lumparlandilainen sai ajokortin ajettuaan Nylundin kanssa.

Ida Gustava Karlsdotter (s. 1857), naimanimi Mickelsson, Lumposta oli peittokutoja. Hän valmisti topattuja peittoja ja hänen työnsä olivat hyvin kysyttyjä. Häntä kutsuttiin Suutarin Idaksi ja hänen torppansa sijaitsi tämän infotaulun vieressä.

1920-luvulla ja 1930-luvulla tunnettu suomenruotsalainen runoilija Elmer Diktonius (1898-1961) vietti kesänsä Lumparlandissa, mm. Lumpossa, Södergårdin tilalla.

Nuorisotoiminta

Lumparlandin ensimmäinen juhannussalko nostettiin Lumpossa. Ennen kuin nuorisotila Furuborg rakennettiin 1920-luvulla Klemetsbyssä, nuoriso vietti aikaa Pellaksen tilalla, jossa järjestettiin nuorisotoimintaa. Vanhan lehtiartikkelin mukaan lehdestä Åland, Lumparlandissa toimi jo 1898 nuorisoyhdistys, jolloin opettajatar Hulda Simonsson valittiin puheenjohtajaksi.

Pursimiehentorppa

Vähän matkan päässä etelään tästä infotaulusta, sijaitsi pursimiehentorppa. Monen lumpolaisen pursimiehen nimi oli Falk, ehkä Falkbergetin innoittamana. Lumpon kolme maatilaa ja yksi tila Lumparbyssä muodostivat yhteisen ruodun. Pursimies sai varustuksensa ja palkkansa ruodulta. Manner-Ahvenanmaalla ruotu koostui neljästä maatilasta ja ruodun tehtävä oli tarjota pursimiehelle ja hänen perheellensä asunto, vaatimaton tupa sekä pieni viljelysmaa ja erilaisia tarvikkeita. Tämä oli yleistä aikana, kun Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat Ruotsiin, eli ennen vuotta 1809.

Kuvatekstit

Lumponkylä, Jansenin tila

Priki Astrea rakennettiin 1859-60 Lumparlandissa, ja oli koko elin aikansa ,48 vuotta, Lumpalandilasten hallussa. Per Mattsson Lumposta oli vuokralaivanvarus mm. tälle laivalle.

Kuunarilaiva AKME rakennettu vuonna 1837 Vanavikenissa, Lumpossa. Rakentaja oli J.E. Rosenberg, joka oli laivan varustaja ja suurin varustaja lähes 30 vuoden aikana.

Sektorimajakka Lumponiemellä, Bomarsundin rannan vastapäätä

Falkbergen Lumpossa. Vielä 1930-40 luvulla haukat pesivät kallioilla. Onko sattuma, että Lumpon laivamiehen nimi aina oli Falk?

Vestergårdin emäntä lypsyllä. Taustalla, vanha Södergårdin rakennus.

Höyrylaiva Skärgård I: Kuva osoittaa kuinka pieni höyrylaivasatama/laituri saattoi olla vuosisadan vaihteessa, esim. Lumpossa johan hörylaiva saapui laiturille. (Vårdöreitti: Grundsunda – (Töftö) – Vargata – Bomarsund – (Tranvik) – Lumparby – (Granboda) – Norrby vik – Maarianhamina)

Viktor Nylund ja hänen taksiautonsa ja autokoulu-autonsa