Norrboda

Norrbodan kylä oli olemassa jo 1200-luvun lopussa, mutta luultavasti vielä aikaisemmin. 1500-luvulla Norrboda koostui viidestä tilasta, kaikki verotiloja, mikä tarkoitti, että talonpojat omistivat tilansa ja maksoivat veroa kruunulle (valtiolle). 1500-luvun lopussa yksi tiloista autioitui ja 1600-luvulla se sitten jaettiin muitten talonpoikien kesken. Verolle panossa 1661 Norrboda muodostui neljästä tilasta; Pellas, Mickels, Mattas ja Vestergård. Myöhemmin nämä tilat ovat jälleen pilkottu pienempiin tiloihin.

Norrbodan kehitys

1600-luvun lopusta aina vuoteen 1809 asti kylässä oli pursimiehentorppia. Useimpien pursimiesten nimi oli Nordström, varapursimiehen Sjöström.

Ison vihan aikana 1714-1721 Norrboda oli autio. Pikkuvihan aikana 1743 Ängössä asuneet venäläiset tuhosivat Norrbodaa osittain. He käyttivät puita rakennuksista ja aitauksista polttopuina Norrbodan puolella olleissa ”ryssäuuneissaan”.

Vuonna 1798 Långgatan rakennettiin, eli tie Mellangårdiin peltojen yli länteen. Samana vuonna ensimmäinen muuttoliike, kylän keskuksesta etelään tapahtui, kun Södergårds rakennettiin.

1820-luvulla ensimmäiset torpparintalot rakennettiin vuokra-alueella.

Vuonna 1824 Pellaksessa syntyi Maria Lovisa Mickelsdotter. Hänet tunnetaan paremmin Myrskyluodon Maijana Vårdö kirjailijan Anni Blomqvistin romaaneissa. Tv-sarja Myrskyluodon Maija kuvattiin osittain naapuritilalla, Vestergårdilla 1970-luvulla.

Kylässä on moneen otteeseen ollut isojako 1700- ja 1800-luvuilla. Viimeisin oli vuonna 1908.            

Nimien alkuperä

Nimi Norrboda on peräisin pohjoisen asutuksesta, ”boda” tarkoittaa asutusta.

Skepphus (”Skipphus”), niemi Kapellvikenissa, sai nimensä siitä, että siellä oli erilaisia kojuja, venevajoja ja veneitä.

Sävvik, lähellä ”Skipphus”, on saanut nimensä siitä, että siellä kasvoi kaislikkoa. Nimi Byviken tulee siitä, että lahti ulottuu kylälle asti. Kylän yhteisellä maalla, läntisellä ja itäisellä Svinvallenilla, pidettiin kylän sikoja.

Kylässä oli myös lampi, joka ruopattiin 1950-luvulla, jonka jälkeen siinä pystyi kalastamaan ruutanaa. Kylän pohjoispuolella Ängösundin lähellä sijaitsee Kuggviken, lahti johon hansalaisten kauppalaivat rantautuivat 1700-luvulla.

Talonpoikaispurjehdus

Myös Norrbodassa, niin kuin Lumparlandin muissa kylissä, talonpoikaispurjehduksen aikana, omistettiin osuuksia laivoista ja rakennettiin laivoja. Kaljaasi Rosa rakennettiin 1883 Ängösundissa, se myytiin kymmenen vuotta myöhemmin Kumlingeen. Vuonna 1900 Skepphusissa rakennettiin kaljaasi Joel, mutta 1908 se myytiin Saltvikiin 9.000 markalla kultarahana.

Viimeisin laivanrakennus Norrbodassa oli kuunarilaiva Orion, joka rakennettiin 1919 kylässä Strandnäsissa ja jo vuonna 1920 myytiin Ruotsiin. Laivojen huoltopaikkoja on ollut Västerskogissa ja Kommanäsuddenissa. Laivojen nostoramppeja oli Kilissa, Västerskogissa ja Ängösundissa.

Asutus ja yhteisomistus

Pellaksen päärakennus ja Vestergårdin leipomotupa ovat molemmat 1700-luvun loppupuolelta.

Kylässä on ollut kaksitoista tuulimyllyä ja yhdeksän riihtä ja kymmenkunta pajaa. 1900-luvun alussa Skepphusissa oli saha, jota pyöritti lokomobiili. Björkvallin tilalla oli kauppa ja leipomo, jossa mm. valmistettiin piparminttukaramelleja, joita kutsuttiin nimellä ”vridna lumparlänningar”.

Kaupalla oli sivuliikkeitä Lumparlandissa myös Krogstadissa, Lumpossa ja Lumparbyssä sekä Lemlandissa Söderbyssä. Tavarat kuljetettiin Ålandsfärjanilla Skepphusiin. Lumparlandin osuuskaupan perustamisen jälkeen 1916 tie Ängösundin laiturille parannettiin ja kauppa sai tavaransa sitä kautta. 1950-luvulla maitolaivakuljetukset saaristosta aloitettiin samalta laiturilta.

1800-luvulla Ängösundissa oli tiilitehdas, jossa poltettiin tiiliä Bomarsundin linnoituksen rakentamiseen.

Kuvatekstit

Ainoa kuudesta jäljestä olevasta ranta-aidasta Skepphusissa on Östergårdin

Norrbodan tie 1940-luvulla

Kuunarilaiva Orion rakennettu 1919 Norrbodassa

Björkvallin leipomo ja kauppa

Työtauko 1920-luvulla

Norrbodan kylä 1900-luvun alussa. Edessä Vestergård, oikealla Pellas, takana Mattas, jonka jälkeen Mickels ja metsän reunalla Östergård.

Norrbodalaisia pellavan valmistuksessa 1940-luvulla