Svinö

Svinö on luultavasti saanut nimensä yksinkertaisesti siitä, että sikoja päästettiin saarella laitumelle (sika = svin). Kirjoituksissa kylä mainitaan 1400-luvulla, mutta oletettavasti kylä oli asuttu jo 1100-1200-luvulla, niin kuin muut kylät Lumparlandissa.

Svinössä on luoteessa raja Krogstadin lahteen.  Aikoinaan tässä oli salmi, josta pysty liikkumaan suoraan Västerfjärdetille. Joskus 1400-luvulla salmen yli oli silta.

Vanhoista pöytäkirjoista ilmenee, että myös 1600-luvulla salmen yli kulki silta, sillä Lemlandissa oli tahto rakentaa uusi kappeli Lumparlandiin Svinöhön, niin että lemlandilaisilla olisi lyhyempi matka kirkolle, eteenkin heillä, jotka asuivat kylissä Granboda, Haddnäs ja Vessingsboda.

Svinöhön ei tullut uutta kirkkoa ja oletettiin että se johtui lumparlandilaisten protesteista, koska he itse olisivat saaneet pidemmän matkan kirkolle.

Svinön asukkailla toki on aina ollut hyvät välit Lemlandiin, erityisesti talonpoikaispurjehduksen aikana 1800-luvulla, jolloin käytiin kauppaa yhdessä.

Talonpoikaispurjehdus

1800-luvulla Svinössä oli kolme kipparin maatilaa; Norrgårds, Åkerlunds ja Södergårds.

Södergårdin tilalla asui kenties menestyksekkäin laivanvarustaja D.F. Söderlund (1821-1898). Hän oli myös taitava laivanrakentaja. Myös hänen veljensä Karl Gustav Sjöwall Krogstadissa oli myös taitava laivanrakentaja. Veljekset olivat todennäköisesti oppineet ammattitaitonsa isältänsä Daniel Ferdinand Mickelsson, joka myös omisti pursiveneitä. Veneet rakennettiin pääasiassa Lumparsundin telakalla Furuholmenissa, jonne myös saapui venerakentajia suomenkieliseltä Pohjanmaalta. Pohjanmaalta tilattiin myös laivoja varustajilta Svinössä.

Svinössä rakennetuista laivoista voi mainita Rosa, Thekla, Siren, Furstelea, Emana ja Elpis.

Mainitsemisen arvoista on myös, että kylään muutti 1860-luvulla lasimestari.

Pursimiehen torppa

Pienemmät tilat ja torpat sijaitsevat Svinön itäpuolella. Myös kylän satama on täällä. Matkalla satamaan löytyy asuinrakennus joka alun perin oli vanha pursimiehen torppa, siltä ajalta, kun Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat Ruotsiin. Ruotsalaisten sotilastorppien vertaus Ahvenanmaalla oli pursimiehentorpat. Neljällä talonpojalla oli tehtävänä tarjota laivamiehelle torppa ja niin paljon maata, että hän pystyi pitämän lehmän ja ottamaan vaimon.

Hieman kulttuurihistoriaa

Pastorinvierailun pöytäkirjasta vuodelta 1853 voi lukea, että eräs Hedwig Eriksdotter oli opettanut lapsia lukemaan ja kirjoittaman Svinössä. Olettaa voi, että hän oli itse oppinut kirjoittamaan ja lukemaan äidiltään, joka oli syntynyt Raumalla ja oli porvarin ja rakennusmestarin A.Tibianderin tytär.

1940-luvulla taiteilija ja kirjailija Tove Jansson vietti aikaa kylässä. Kerrotaan että hän olisi ollut pellolla maalaamassa, ja kesken maalaamisen iso sonni oli pakottanut hänet kiipeämään puuhun. Hän oli sitten joutunut istumaan puussa pitkän tovin ennen kuin kylän nuoriso oli kuullut hänen huutonsa ja tulleet ”pelastamaan” hänet puusta.

Muinaisjäänteitä

Kylän pohjoispuolella voi löytää kiviröykkiöitä pronssikaudelta tai rautakaudelta, n. 500 vuotta e.Kr. Nämä löydökset ovat itse asiassa Lumparlandin vanhimmat löydökset.

Meriväylällä, Svinön eteläpuolella, pienellä saarella, Lilla Tistronholmen, löytyy kivikompassi, joka näyttää kahdeksaa ilmansuuntaa. Kivikompassista kymmenen metriä länteen löytyy munuaismuotoinen kivilabyrintti (jungfrudans). 

Myös Stora Tistronholmenilla on aikoinaan löytynyt vastaavanlainen kivilabyrintti, joka tosin ei enää ole löytynyt maakunnan museotoimiston inventoinneissa.

Kuvatekstit

Vanha lato kyläsatamassa

Svinöläiset kahvikutsuilla 1920-luvulla. Kalastajaperhe Houskarista oli kutsunut koko kylän väen. Taustalla Västerfjärd.

Kuva kyläsatamasta, aikainen 1960-luku

Vuonna 1863 D.F. Söderlundin Furuholmenissa rakentama kuunarilaiva Rosa

Norrgårdin tila Svinössä. Poika Mikael Sjögren, Karl Oskar, Anna S ja Viktoria.

Pursimiehentorppa Svinössä

Ahvenanmaalaisia merimiehiä 1800-luvulla Grimsbyssä, Englannissa. Keskellä seisten, Johan Daniel Söderlund, laivuri ja talonpoikaislaivanvarustaja Södergårdissa.

Anders Johan Åkerlund (1834-1892) laivuri, palonpoikaislaivanvarustaja ja vuokralaivanvarustaja