Krogstad - kylä, joka siirtyi etelämmäksi

Krogstad mainitaan ensimmäistä kertaa 1400-luvulla, mutta koska Lumparlandin kaikissa kuudessa kylässä oli asutusta jo 1200-luvulla, niin tiedetään, että myös Krogstadissa oli asukkaita jo silloin. Koska Lumparby oli se kylä, joka ensimmäisenä asutettiin, oletetaan että Krogstadin Långviken toimi venelaiturina.

Nimi on kirjoitettu monella eri tavalla ja nimen syntyperää voi vain arvella. Se voi tarkoittaa lahdenpoukamaa tai mutkaa. ”Stad” voisi tarkoittaa venepaikkaa. Kylän nimeä on myös yhdistetty Olaff Krogiin, jolla oli kytköksiä Lemlandiin 1400-luvulla.

Nimi voi olla peräisin myös sanasta ”krog”, eli kievari. Jo 1500-luvulla Lumparland muodosti oman nimismiespiirin ja näinä aikoina oli yleistä että nimismies-, kievari- ja keskikievaritehtävät olivat yhdistetty.

1530-luvulta olevien vanhojen veroluetteloiden mukaan kylässä oli kolme tilaa ja oli siten Lumparlandin pienin kylä. Vaikka kylä oli pieni pitäjän varakkain talonpoika asui Krogstadissa.

On löytynyt mainintoja, että Krogstadissa olisi 1500-luvulla ollut käräjäpaikka. Mahdollisesti tämä sijaitsi Södergårdin maalla (joka myöhemmin kutsuttiin nimellä Mattas).

1600-luvulla kylässä oli ainoastaan kaksi tilaa, Södergård ja Östergård. Södergård jaettiin 1780-luvulla kahteen tilaan, josta toisesta osasta tuli Mattaksen tila.

Kerrotaan, että vanhaa kylää ympäröi korkea aitaus, pitääkseen rosvoja, mutta myös petoeläimiä, loitolla. Kun katsoo vanhoja karttoja, se on ymmärrettävää, koska kylä sijaitsi lähellä vanhoja suuria merireittejä ja tarjosi suojaavan lahden monelle merenkulkijalle ja mahdollisesti myös merirosvoille.

Maatilat ja talonpoikaispurjehdus

1700-luvun lopussa maatilat siirtyivät etelämmäksi Krogstadissa. Eteläisessä kylässä maatiloista vanhin on Nybonds.

Mattaksen maatilalla on asunut monta merkityksellistä henkilöä. Kuka tahansa ei saanut harjoittaa viinanpolttoa ja vanhoissa pöytäkirjoissa kerrotaan, että 1800-luvulla Mattaksen tilalla oli kruunun lupa polttaa viinaa.

Mats Johansson Lindqvist (1798-1886) oli merenkulun edelläkävijä Lumparlandissa. Hän oli talonpoika, laivanvarustaja ja suntio ja asui Mattaksessa 1800-luvulla. Lindqvist rakensi lokkiveneen Emaus Estvikissä 1840. Vene matkasi jo 1841 Lübeckiin, Saksaan, mikä oli hyvin harvinaista siihen aikaan. Tänä päivänä veneen hylky on Ramsholmenilla, vastapäätä Örarna.

Mattaksen maatilalla oli myös kauppa. Talonpoikaispurjehduksen aikana monet maatilat omistivat osuuksia eri laivoissa, esim. kaljaasi ja kuunari Fortuna, jonka omisti Anders Johan Andersson (1823-1893) Norrgårdin maatilalta. Maatilalla Nybonds leivottiin leipää sekä veneenrakentajille että muonaksi veneille. Tästä todistaa päärakennuksen harvinaisen iso leivinuuni. Myös kaljaasit Carlsson ja Olga olivat krogstadilaisten omistuksessa. Krogstadin Örarnissa moni vene oli myös talvisäilössä ja nostosilta käytettiin veneiden ylläpitoon.

Käsityöläisiä ja meijeristejä

Krogstadilainen ja Södergårdin maatilallinen Karl Gustav Sjövall (s. 1825) oli erittäin taitava laivanrakennusmestari. Sjövall rakensi 1877 kuunarin Lumparland ja kaljaasin nimeltä Krona.

Monet käsityöläiset asettuivat Krogstadiin. Jonkun aikaa Krogstad kutsuttiin kansan suulla käsityöläiskaduksi. Täällä oli muurareita, räätäleitä, puuseppiä, seppiä ym. Krogstadin seppä 1900-luvun alussa oli itse asiassa nainen - Georgina Johansdotter (s. 1878). Hänen isänsä oli opettanut hänelle tämän ammatin. Hän harjoitti myös suutarin ammattia ja sen ohella hän vielä, jonkun aikaa, hoiti kotoa Lumparlandin osuuskaupan pientä sivuliikettä.

Lumparlandin ainoa meijeri sijaitsi myös Krogstadissa. Se rakennettiin 1916 paikkeilla ja oli toiminnassa aina vuoteen 1947 asti. Myöhemmin vanha meijeri toimi kunnan paloasemana aina 2000-luvulle, jolloin uusi paloasema valmistui Klemetsbyssä. Mattaksen ja vanhan meijerin välissä, kerrotaan, että olisi ollut pursimiehentorppa, niiltä ajoilta, jolloin Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat Ruotsiin.

Kertoman mukaan ensimmäinen juhannussalko nostettiin Krogstadissa, meijerin vieressä. Myös kaksi tanssilavaa on sijannut näillä mailla, ensimmäinen jo 1920-luvulla.

Syvällä Långvikenin lahdessa, vanhassa kylässä, kerrotaan että aikoinaan olisi ollut vesimylly.

Krogstadin luola

Krogstadin kylällä on ikioma luola, Krogstadsklyftan, jossa myös on Hålbergin mökki. Ison vihan aikana (1714-1721) jolloin Ahvenanmaan kansa pakeni, jäi myös Krogstad autioksi.

Kerrotaan että vanha eukko oli kuitenkin jäänyt kylään ja asui lehmänsä kanssa Krogstadin luolassa. Eukko sitoi hevosenkengät nurinpäin lehmän sorkkiin harhauttaakseen vihollisen ja saadakseen sen uskomaan, että hevonen oli kävellyt kylään, eikä lehmä luolaan.

Kuvatekstit

Vanha Krogstadin kylä

Matkalla Krogstadsvikiin

Krogstadin meijeri 1930-luvulla

Kioski Krogstadissa 1960-luvulla.

Södergårdin päärakennuksen takana.

Kuunari Lumparland, krogstadilaisen Karl Gustav Sjövallin rakentamana, Furuholmenissa 1877.

Krogstadilainen niittotalkoissa 1900-luvun alussa.

Krogstadin luola

Mattas 1900-luvun alku